perjantai 25. joulukuuta 2015

Himlen i min famn - Taivas sylissäni

Niin koskettava ja kaunis tämä Caroöa Häggkvistin laulu.


Keneltä sai tähden, tuo katse pienokaisen? Kuka poisti synkeyden yöstä paimenten? Kuka solmi kruunun nyt sinun hiuksillesi? Viisaat kuka johti luokse rakkaan lapseni? Olet toisten kaltainen, lapsi lupauksien. Tuotko lapseni nyt toivon maailmaan? Olet aarre sydänten, miten sinut suojelen? Helmassani kantaa itse taivastako saan? 

 Ken toi kyyneleitä silmiin pienokaisen? Miksi äitiin tarraudut nyt niin vavisten? Varjot toistaa sen nyt, enkeli on mennyt, kaiken kauniin muistan, vaikka en voi ymmärtää. Olet toisten kaltainen, lapsi lupauksien. Tuotko lapseni, nyt toivon maailmaan? Olet aarre sydänten, miten sinut suojelen? Helmassani kantaa itse taivastako saan? 

 Täällä kaikkiin päiviin tuo ilo taivaallinen. Lempeyttä, rakkautta silmiin ihmisten. Sanat, jotka kuulin, ne unohdu ei koskaan, vaikka mitä tulkoon, niistä aina voimaa saan. Olet toisten kaltainen, lapsi lupauksien. Tuotko lapseni, nyt toivon maailmaan? Olet aarre sydänten, miten sinut suojelen? Helmassani kantaa itse taivastako saan? 

 Keneltä sai tähden tuo katse pienokaisen? Betlehemin yllä loistaa tähti ikuinen.


Iloista Jeesuksen syntymäpäivää!

Kun lapset olivat pieniä, lauloimme paljon tätä Jukka Salmisen joululaulua.



1. Piparin tuoksua, tonttujen juoksua,
siinäkö joulu on?
Kiirettä, huisketta, salaisuuskuisketta,
siinäkö joulu on?

Joulu saapuu jokaiselle,
lapselle ja aikuiselle.
Sydämiimme joulun lahja seimen luona annetaan.

2. Tähti ja kuusi, lyhtykin uusi,
siinäkö joulu on?
Lapsenko juhlaa,
paljon kun tuhlaa,
siinäkö joulu on?

Joulu saapuu jokaiselle,
lapselle ja aikuiselle.
Sydämiimme joulun lahja seimen luona annetaan.

Sibeliuksen juhlavuonna


On hanget korkeat, nietokset


1. On hanget korkeat, nietokset,
vaan joulu, joulu on meillä!
On kylmät, paukkuvat pakkaset
ja tuimat Pohjolan tuuloset,
vaan joulu, joulu on meillä.

2. Me taasen laulamme riemuiten,
kun joulu, joulu on meillä!
Se valtaa sielun ja sydämen
ja surun särkevi entisen,
mi kasvoi elämän teillä!

3. Oi käykää, ystävät laulamaan,
kun joulu, joulu on meillä!
Se tuttu ystävä vanhastaan,
on tänne poikennut matkoillaan
ja viipyy hetkisen meillä.

4. Nyt tähtitarhoihin laulu soi,
kun joulu, joulu on meillä!
Nyt maasta taivaaseen päästä voi,
jos sydän nöyrä on lapsen, oi,
kun joulu, joulu on meillä!

5. Oi anna, Jumala, armoas,
kun joulu, joulu on meillä!
Ja kansaa suojaa sun voimallas,
meit' auta näkemään taivaitas,
kun joulu, joulu on meillä!

Säv. Jean Sibelius
San. Vilkku Joukahainen
ST 52, JT 52, KJ 52

Heinillä härkien kaukalon

Melankolisten laulujen ystävänä suosikkijoululaulujani ovat aina olleet Heinillä härkien ja Varpunen jouluaamuna.


Heinillä härkien kaukalon

1. Heinillä härkien kaukalon
nukkuu lapsi viaton.
Enkelparven tie
kohta luokse vie
rakkautta suurinta katsomaan.

2. Helmassa äitinsä armahan
nukkuu Poika Jumalan.
Enkelparven tie...

3. Keskellä liljain ja ruusujen
nukkuu Herra ihmisten.
Enkelparven tie...

4. Ristillä rinnalla ryövärin
nukkuu uhri puhtahin.
Enkelparven tie...

 

Säv. Ranskalainen joululaulu
Suom. Martti Korpilahti
ST 20, JT 20, KJ 70



torstai 10. joulukuuta 2015

Silmäisi eteen, Jeesus

Jeesuksen silmien eteen voimme tulla monessakin paikassa, monellakin tavalla. Minulle tämä kohtaaminen on viime aikoina konkretisoitunut ehtoollisella.

1.
Silmäisi eteen, Jeesus,
tuon sydämeni syyllisen
ja paljastan sen kurjuuden
silmäisi eteen, Jeesus.

2.
Silmäisi eteen, Jeesus,
nyt syntieni taakan tuon
ja ikävöivän katseen luon
silmiisi helliin, Jeesus.

3.
Silmäisi nähden, Jeesus,
tein syntiä ja rikoin lain.
Nyt tuomariini katson vain,
silmiisi helliin, Jeesus.

4.
Silmiisi katson, Jeesus.
Jos tuomionkin kuulisin,
niin katson hyljättynäkin
silmiisi helliin, Jeesus.

VK 288




Lars Stenbäck 1839. Suom. Sionin Kannel 1881, Jaakko Haavio 1971. Virsikirjaan 1986.

Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan

Nyt tapahtuu maailmalla ja Suomessakin niin paljon isoja, ikäviä asioita, että tämä virsi on ajankohtainen, jälleen kerran.



1.
Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan
olemme kaikki hiljaa kätketyt.
Me saamme luottaa uskolliseen Luojaan,
yhdessä käydä uuteen aikaan nyt.

2.
Jos ahdistuksen tie on edessämme,
myös silloin Kristus meitä kuljettaa.
Annamme Isän käsiin elämämme.
Hän itse meille rauhan valmistaa.

3.
Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa,
tyyneksi, lämpimäksi liekki luo.
Valaiset pimeän, voit pelot poistaa.
Jää keskellemme, Kristus, rauha tuo!

4.
Kun pahan valta kasvaa ympärillä,
vahvista ääni toisen maailman,
niin että uuden virren sävelillä
kuulemme kansasi jo laulavan.

5.
Hyvyyden voiman uskollinen suoja
piirittää meitä, kuinka käyneekin.
Illasta aamuun kanssamme on Luoja.
Häneltä saamme huomispäivänkin.

VK 600


Dietrich Bonhoeffer 1944. Suom. Anna-Maija Raittila 1981, 1984. Virsikirjaan 1986.

Joka aamu on armo uus

Näin tänäkin aamuna. Itsenäisyyspäivän aattona.
Eilen koskettava oppilaan itsenäisyyspuhe, herttaisia tyttöjä, monestakin syystä erittäin tunteikkaat lakkiaiset, laulajien joulukonsertissa koskettava laulu lastenkotilapsen yksinäisestä joulusta.
Melkein liikaa yhdelle päivälle!





1. Joka aamu on armo uus, 
miksi huolta siis kantaa! 
Varjot väistyy ja vajavuus, 
Jeesus voimansa antaa.
Kiitos Herran, hän auttaa tiellä, 
meidän kanssamme nyt ja aina on,
täällä suo Isän suosion, 
rauhan luonansa siellä.
2. Herran armo on salaisuus, 
pois siis itkusi heitä! 
Kurituksenkin ankaruus
johtaa taivaaseen meitä. 
Kaikki armoa, minkä antaa, 
armo taivasta varten kasvattaa,
armo uskomme uudistaa, 
armo taivaaseen kantaa.
3. Joka itkee, hän olkoon kuin
kyyneleitä ei oisi. 
Joka naurussa hymysuin
kuin ei riemuita voisi.
Kohta koittaa jo päivä Herran,
se on hänellä yksin tiedossaan. 
Siksi kiitosta veisaamaan, 
hänen voitto on kerran!

SK 429




Laulun tekijätiedot: 
Melodia: Oscar Ahnfelt 1876
Teksti: Lina Sandell 1865
Suomentaja: Johanna Ailio (säk. 2-3)
Siionin kanteleeseen tulovuosi: 1910

Lähemmäksi, Jeesus, sinua






Näissä sanoissa on totuuden siemen, ellei enemmänkin. Kun välillä on jaksanut panostaa enemmän hengellisen elämän hoitamiseen, on se aina tuonut Jeesusta lähemmäksi.





















1. Lähemmäksi, Jeesus, sinua, 

lähemmäksi vedä minua.
Lähemmäksi hetki hetkeltä,
lähemmäksi koko elämä.
2. Lähemmäksi minut kiinnitä, 
vaikka saisin kantaa ristiä.
Sido itseesi vain lujemmin,
irti maallisista tahtoisin.
3. Lähemmäksi, vaikka täällä tie 
öisen varjon kautta minut vie.
Mitä tarpeen on, sen teethän vain
lähemmäksi minut taivuttain.
4. Lähemmäksi haavojasi tuo, 
ja kun pääsen istuimesi luo,
sydän laulaa samaa säveltä:
aina Jeesustani lähellä!




























SK 127
Laulun tekijätiedot: 
Melodia: Oscar Ahnfelt 1872
Teksti: Lina Sandell 1867 Sarah Flower Adamsin laulun (1841) pohjalta
Suomentaja: Johanna Ailio
Siionin kanteleeseen tulovuosi: 1892

Jeesus, kuule rukoukset







Tämä virsi on jotenkin suomalaisen oloinen, tai minun oloiseni. Nöyrä, muttei nöyristelevä. Koen sanat jotenkin yllättävän positiivisiksi.































1.Jeesus, kuule rukoukset 
köyhän, kurjan syntisen,
heikoimmatkin huokaukset 
ahdistetun sydämen. 
Jalkojesi juureen vaivun
pääni ristiin painaen.
Siinä turvallisin mielin, 
Jeesus, sua rukoilen.
2. Haavojasi lähemmäksi, 
lähemmäksi ristiä 
kaipaa köyhä sydämeni 
nytkin, tällä hetkellä.
Anna Pyhän Hengen voimaa,
tulta lamppuun sammuvaan. 
Yö on synkkä, Ylkä viipyy, 
milloin tulet noutamaan?
3. Riennä siis jo ristin turviin,
haavoitettu syntinen! 
Taakat, huolet kirpoavat 
luona rakkaan Jeesuksen.
Kaipuu kasvaa sydämessä 
taivaan kotiin ihanaan.
Jeesus, milloin pääsen sinne 
harppuani soittamaan?


















SK 130

Laulun tekijätiedot: 
Melodia: Armas Maasalo 1920
Teksti: Jenny Pohjala 1919
Uudistaja: VK 373
Siionin kanteleeseen tulovuosi: 1961
Melodian © Kai Maasalo
Tekstin © Ruth Rosenberg

Nyt tahtoisimme yötä ja päivääkin kiittää



























Erikoinen marraskuu, kun olo on kuin elokuussa. Kiitollinen ja iloinen mieli. Mielekäs arki ja paljon mukavaa harrastettavaa.

1. Nyt tahtoisimme yötä ja päivääkin kiittää
Jumalan suurta armoa 
ja enkelten kuoroon jo äänemme liittää
veisaten ylkämme kiitosta, 
kun armosta Herran me saimme jo kerran 
yhdessä nauttia lahjojaan
ja saimme jo täällä taas hetken verran
autuutta taivaan aavistaa.
2. Vaan viimein kun saamme me riemuisin mielin 
Karitsan häihin astua,
niin uusi soi virtemme uusin myös kielin
pyhien suuressa seurassa.
Oi ääretön ihme, oi rakkaus suuri, 
Jeesuksen morsian olla saan!
Oi, siinä jo kyllä on iäksi juuri 
armoa suurta ja rakkauttaan.




















SK 168
Laulun tekijätiedot: 
Melodia: Toisinto Saksassa 1772 painetusta sävelmästä
Teksti: Efraim Jaakola 1863
Uudistaja: Hannu Haahti 1921, Lauri Thurén
Siionin kanteleeseen tulovuosi: 1923