Himlen i min famn - Taivas sylissäni

Niin koskettava ja kaunis tämä Caroöa Häggkvistin laulu.

Keneltä sai tähden, tuo katse pienokaisen? Kuka poisti synkeyden yöstä paimenten? Kuka solmi kruunun nyt sinun hiuksillesi? Viisaat kuka johti luokse rakkaan lapseni? Olet toisten kaltainen, lapsi lupauksien. Tuotko lapseni nyt toivon maailmaan? Olet aarre sydänten, miten sinut suojelen? Helmassani kantaa itse taivastako saan? 

 Ken toi kyyneleitä silmiin pienokaisen? Miksi äitiin tarraudut nyt niin vavisten? Varjot toistaa sen nyt, enkeli on mennyt, kaiken kauniin muistan, vaikka en voi ymmärtää. Olet toisten kaltainen, lapsi lupauksien. Tuotko lapseni, nyt toivon maailmaan? Olet aarre sydänten, miten sinut suojelen? Helmassani kantaa itse taivastako saan? 

 Täällä kaikkiin päiviin tuo ilo taivaallinen. Lempeyttä, rakkautta silmiin ihmisten. Sanat, jotka kuulin, ne unohdu ei koskaan, vaikka mitä tulkoon, niistä aina voimaa saan. Olet toisten kaltainen, lapsi lupauksien. Tuotko lapseni, nyt toivon maailmaan? Olet aarre sydänten, miten sinut suojelen? Helmassani kantaa itse taivastako saan? 

 Keneltä sai tähden tuo katse pienokaisen? Betlehemin yllä loistaa tähti ikuinen.

Iloista Jeesuksen syntymäpäivää!

Kun lapset olivat pieniä, lauloimme paljon tätä Jukka Salmisen joululaulua.

1. Piparin tuoksua, tonttujen juoksua,
siinäkö joulu on?
Kiirettä, huisketta, salaisuuskuisketta,
siinäkö joulu on?

Joulu saapuu jokaiselle,
lapselle ja aikuiselle.
Sydämiimme joulun lahja seimen luona annetaan.

2. Tähti ja kuusi, lyhtykin uusi,
siinäkö joulu on?
Lapsenko juhlaa,
paljon kun tuhlaa,
siinäkö joulu on?

Joulu saapuu jokaiselle,
lapselle ja aikuiselle.
Sydämiimme joulun lahja seimen luona annetaan.

Sibeliuksen juhlavuonna

On hanget korkeat, nietokset

1. On hanget korkeat, nietokset,

vaan joulu, joulu on meillä!

On kylmät, paukkuvat pakkaset

ja tuimat Pohjolan tuuloset,

vaan joulu, joulu on meillä.

2. Me taasen laulamme riemuiten,

kun joulu, joulu on meillä!

Se valtaa sielun ja sydämen

ja surun särkevi entisen,

mi kasvoi elämän teillä!

3. Oi käykää, ystävät laulamaan,

kun joulu, joulu on meillä!

Se tuttu ystävä vanhastaan,

on tänne poikennut matkoillaan

ja viipyy hetkisen meillä.

4. Nyt tähtitarhoihin laulu soi,

kun joulu, joulu on meillä!

Nyt maasta taivaaseen päästä voi,

jos sydän nöyrä on lapsen, oi,

kun joulu, joulu on meillä!

5. Oi anna, Jumala, armoas,

kun joulu, joulu on meillä!

Ja kansaa suojaa sun voimallas,

meit' auta näkemään taivaitas,

kun joulu, joulu on meillä!

Säv. Jean Sibelius

San. Vilkku Joukahainen

ST 52, JT 52, KJ 52

Heinillä härkien kaukalon

Melankolisten laulujen ystävänä suosikkijoululaulujani ovat aina olleet Heinillä härkien ja Varpunen jouluaamuna.

Heinillä härkien kaukalon

1. Heinillä härkien kaukalon

nukkuu lapsi viaton.

Enkelparven tie

kohta luokse vie

rakkautta suurinta katsomaan.

2. Helmassa äitinsä armahan

nukkuu Poika Jumalan.

Enkelparven tie...

3. Keskellä liljain ja ruusujen

nukkuu Herra ihmisten.

Enkelparven tie...

4. Ristillä rinnalla ryövärin

nukkuu uhri puhtahin.

Enkelparven tie...

 

Säv. Ranskalainen joululaulu

Suom. Martti Korpilahti

ST 20, JT 20, KJ 70

Silmäisi eteen, Jeesus

Jeesuksen silmien eteen voimme tulla monessakin paikassa, monellakin tavalla. Minulle tämä kohtaaminen on viime aikoina konkretisoitunut ehtoollisella.

1. Silmäisi eteen, Jeesus, tuon sydämeni syyllisen ja paljastan sen kurjuuden silmäisi eteen, Jeesus. 2. Silmäisi eteen, Jeesus, nyt syntieni taakan tuon ja ikävöivän katseen luon silmiisi helliin, Jeesus. 3. Silmäisi nähden, Jeesus, tein syntiä ja rikoin lain. Nyt tuomariini katson vain, silmiisi helliin, Jeesus. 4. Silmiisi katson, Jeesus. Jos tuomionkin kuulisin, niin katson hyljättynäkin silmiisi helliin, Jeesus. VK 288

Lars Stenbäck 1839. Suom. Sionin Kannel 1881, Jaakko Haavio 1971. Virsikirjaan 1986.

Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan

Nyt tapahtuu maailmalla ja Suomessakin niin paljon isoja, ikäviä asioita, että tämä virsi on ajankohtainen, jälleen kerran.

1. Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt. Me saamme luottaa uskolliseen Luojaan, yhdessä käydä uuteen aikaan nyt. 2. Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käsiin elämämme. Hän itse meille rauhan valmistaa. 3. Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa, tyyneksi, lämpimäksi liekki luo. Valaiset pimeän, voit pelot poistaa. Jää keskellemme, Kristus, rauha tuo! 4. Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman, niin että uuden virren sävelillä kuulemme kansasi jo laulavan. 5. Hyvyyden voiman uskollinen suoja piirittää meitä, kuinka käyneekin. Illasta aamuun kanssamme on Luoja. Häneltä saamme huomispäivänkin.

VK 600

Dietrich Bonhoeffer 1944. Suom. Anna-Maija Raittila 1981, 1984. Virsikirjaan 1986.

Joka aamu on armo uus

Näin tänäkin aamuna. Itsenäisyyspäivän aattona.

Eilen koskettava oppilaan itsenäisyyspuhe, herttaisia tyttöjä, monestakin syystä erittäin tunteikkaat lakkiaiset, laulajien joulukonsertissa koskettava laulu lastenkotilapsen yksinäisestä joulusta.

Melkein liikaa yhdelle päivälle!

1. Joka aamu on armo uus, 

miksi huolta siis kantaa! 

Varjot väistyy ja vajavuus, 

Jeesus voimansa antaa.

Kiitos Herran, hän auttaa tiellä, 

meidän kanssamme nyt ja aina on,

täällä suo Isän suosion, 

rauhan luonansa siellä.

2. Herran armo on salaisuus, 

pois siis itkusi heitä! 

Kurituksenkin ankaruus

johtaa taivaaseen meitä. 

Kaikki armoa, minkä antaa, 

armo taivasta varten kasvattaa,

armo uskomme uudistaa, 

armo taivaaseen kantaa.

3. Joka itkee, hän olkoon kuin

kyyneleitä ei oisi. 

Joka naurussa hymysuin

kuin ei riemuita voisi.

Kohta koittaa jo päivä Herran,

se on hänellä yksin tiedossaan. 

Siksi kiitosta veisaamaan, 

hänen voitto on kerran!

SK 429

Laulun tekijätiedot: 

Melodia: Oscar Ahnfelt 1876
Teksti: Lina Sandell 1865
Suomentaja: Johanna Ailio (säk. 2-3)
Siionin kanteleeseen tulovuosi: 1910

Lähemmäksi, Jeesus, sinua

Näissä sanoissa on totuuden siemen, ellei enemmänkin. Kun välillä on jaksanut panostaa enemmän hengellisen elämän hoitamiseen, on se aina tuonut Jeesusta lähemmäksi.

1. Lähemmäksi, Jeesus, sinua, 

lähemmäksi vedä minua.

Lähemmäksi hetki hetkeltä,

lähemmäksi koko elämä.

2. Lähemmäksi minut kiinnitä, 

vaikka saisin kantaa ristiä.

Sido itseesi vain lujemmin,

irti maallisista tahtoisin.

3. Lähemmäksi, vaikka täällä tie 

öisen varjon kautta minut vie.

Mitä tarpeen on, sen teethän vain

lähemmäksi minut taivuttain.

4. Lähemmäksi haavojasi tuo, 

ja kun pääsen istuimesi luo,

sydän laulaa samaa säveltä:

aina Jeesustani lähellä!

SK 127

Laulun tekijätiedot: 

Melodia: Oscar Ahnfelt 1872
Teksti: Lina Sandell 1867 Sarah Flower Adamsin laulun (1841) pohjalta
Suomentaja: Johanna Ailio
Siionin kanteleeseen tulovuosi: 1892

Jeesus, kuule rukoukset

Tämä virsi on jotenkin suomalaisen oloinen, tai minun oloiseni. Nöyrä, muttei nöyristelevä. Koen sanat jotenkin yllättävän positiivisiksi.

1.Jeesus, kuule rukoukset 
köyhän, kurjan syntisen,
heikoimmatkin huokaukset 
ahdistetun sydämen. 
Jalkojesi juureen vaivun
pääni ristiin painaen.
Siinä turvallisin mielin, 
Jeesus, sua rukoilen.

2. Haavojasi lähemmäksi, 
lähemmäksi ristiä 
kaipaa köyhä sydämeni 
nytkin, tällä hetkellä.
Anna Pyhän Hengen voimaa,
tulta lamppuun sammuvaan. 
Yö on synkkä, Ylkä viipyy, 
milloin tulet noutamaan?

3. Riennä siis jo ristin turviin,
haavoitettu syntinen! 
Taakat, huolet kirpoavat 
luona rakkaan Jeesuksen.
Kaipuu kasvaa sydämessä 
taivaan kotiin ihanaan.
Jeesus, milloin pääsen sinne 
harppuani soittamaan?

SK 130

Laulun tekijätiedot: 

Melodia: Armas Maasalo 1920
Teksti: Jenny Pohjala 1919
Uudistaja: VK 373
Siionin kanteleeseen tulovuosi: 1961
Melodian © Kai Maasalo
Tekstin © Ruth Rosenberg

Nyt tahtoisimme yötä ja päivääkin kiittää

Erikoinen marraskuu, kun olo on kuin elokuussa. Kiitollinen ja iloinen mieli. Mielekäs arki ja paljon mukavaa harrastettavaa.

1. Nyt tahtoisimme yötä ja päivääkin kiittää
Jumalan suurta armoa 
ja enkelten kuoroon jo äänemme liittää
veisaten ylkämme kiitosta, 
kun armosta Herran me saimme jo kerran 
yhdessä nauttia lahjojaan
ja saimme jo täällä taas hetken verran
autuutta taivaan aavistaa.

2. Vaan viimein kun saamme me riemuisin mielin 
Karitsan häihin astua,
niin uusi soi virtemme uusin myös kielin
pyhien suuressa seurassa.
Oi ääretön ihme, oi rakkaus suuri, 
Jeesuksen morsian olla saan!
Oi, siinä jo kyllä on iäksi juuri 
armoa suurta ja rakkauttaan.

SK 168

Laulun tekijätiedot: 

Melodia: Toisinto Saksassa 1772 painetusta sävelmästä
Teksti: Efraim Jaakola 1863
Uudistaja: Hannu Haahti 1921, Lauri Thurén
Siionin kanteleeseen tulovuosi: 1923

Rakkautesi sydämeeni uuden alun toi

Olen oppinut vastaanottamaan
kaikenlaista murhetta.
Olen oppinut niissä tuntemaan
jo vähän luottamusta.
Tiedän, että vaikeudet kirkastavat Sinua
ja kaiken tämän keskelläkin rakastat minua!

Ja tämän kuiskauksen muutat
rukouksen lähteeksi.
Tämän kylmettyneen sydämen
teet eläväksi.
Tyhjyyden Sä täytät niin kuin Isä vain voi.
Rakkautesi sydämeeni
uuden alun toi.

Olen huomannut kaiken sortuvan,
mitä käsiini mä saan.
Silti kuulen Sinun äänäesi.
Sä kuiskaat: Lepää vaan!
Sinä tiedät polkuni, itse ohjaat kulkuni.
Arvokas oon tällainen, savea Jeesuksen.

Ja tämän kuiskauksen muutat
rukouksen lähteeksi.
Tämän kylmettyneen sydämen
teet eläväksi.
Tyhjyyden Sä täytät niin kuin Isä vain voi.
Rakkautesi sydämeeni
uuden alun toi.

                        Lauramaria

Herra, tuntuu hyvältä tietää

Herra, tuntuu hyvältä tietää, 
kodin mulle tehnyt oot.
Oot valmistanut sijaa siellä, 
missä ilo ja rauha on.
Sinne pian jo tahdon tulla,
valmis olen lähtemään,
vaikka aikaani en vielä tiedä.
Milloin Sinut pääsen näkemään?

Hetken vielä täällä,
hetken vielä vaellan.
Lauluillani, Herra, Sinua julistan.
Tietäen, on koti luona rakkaan Jumalan.
Sieltä olen tullut,
sinne jälleen palajan.

Lupaukses, Herra, täysin täyttänyt Sä oot.
Minulta ei mitään puutu, 
on armo ollut rajaton.
Sitä, Herra, vielä pyydän,
että oikein ajan käyttäisin,
joka päivän ottaisin vastaan
aina kiitollisin sydämin.

Hetken vielä täällä,
hetken vielä vaellan.
Lauluillani, Herra, Sinua julistan.
Tietäen, on koti luona rakkaan Jumalan.
Sieltä olen tullut,
sinne jälleen palajan.

Kiitos ja kunnia Sinulle,

nyt ja ainiaan.

Hetken vielä täällä,
hetken vielä vaellan.
Lauluillani, Herra, Sinua julistan.
Tietäen, on koti luona rakkaan Jumalan.
Sieltä olen tullut,
sinne jälleen palajan.

                  Lauramaria

Käteni mä näin nostan ylöspäin

Musta joulukuu, mutta tänä vuonna, pitkästä aikaa minun joulukuuni on valoisa ja iloinen. Siitä kiitos!

Käteni mä näin nostan ylöspäin ja kiitän.
Lämpösi mä tunnen,
tunnen, että Sulle riitän.
Kukaan toinen ei kuule ääntäni, vain Sinä.
Tänään kuulen, kuinka kelpaan mä syntisenä,
sillä minut puhdistanut on puhdas veri.

Luonasi kun näin kuljen eteenpäin ja kiitän.
Kasvosi mä nään,
tunnen, että Sulle riitän.
Kukaan toinen ei näe sisällein, vain Sinä.
Silti tunnen, kuinka kelpaan mä syntisenä.
sillä minut puhdistanut on puhdas veri.

Luoksesi mä jään,
milloinkaan en tahdo mennä.
Kaiken Sulta saan, 
kaiken, mikä tuo elämän.
Sanat eivät riitä,
sydämeni sen vain kertoo:
Sylissäsi näin kiittäen mä löydän levon.

                     


















                   Lauramaria

Lupaukset kestää

Rakennelmat sortuu,
ne rakennelmat, joita paljon tehnyt oot.
Suunnitelmat kaatuu,
ne suunnitelmat, joissa sijaa Herralla ei oo, Herralla ei oo.
Kaatukoot ne, mitkä kaatuakseen on, 
niiden varaan en mä tahdo rakentaa.

Lupaukset kestää silloinkin, kun tuntuu,
että sinä kestä et.
Jeesus meitä kannattaa silloinkin, kun tuntuu,
että pohja putoaa.

Uskaltaudu luopumaan,
vaikka maahan vaipumaan,
sillä syli, syli ottaa vastaan.
Uskaltaudu luopumaan,
vaikka maahan vaipumaan,
sillä syli, syli ottaa vastaan.

Ihmismieli murtuu,

helposti se murtuu taakan alle.

Masennukseen vaipuu,

masennukseen, josta valo kadonnut jo on, kadonnut jo on.

Yksi tie on vielä kaatuneille auki:

Herran varaan voit sä kaiken rakentaa.

Lupaukset kestää silloinkin, kun tuntuu,
että sinä kestä et.
Jeesus meitä kannattaa silloinkin, kun tuntuu,
että pohja putoaa.

                 Lauramaria

Rukouksesta

Niin kauan rukoillut sä oot,
niin kauan rukoillut sä oot, 
että tiedä enää et
kuinka kauan jaksat odottaa.

Niin kauan pyytänyt sä oot,
niin kauan pyytänyt sä oot
vastausta oikeaa, 
että pian jo saisi helpottaa.

Hän kyllä vastaa.
Hän kyllä vastaa.
Rakkaudessaan Hän odottaa.
Hän kyllä vastaa, 
Hän vielä vastaa,
Hän sulle vastaa
ajallaan.

Ja joskus epäillyt sä oot,
niin joskus epäillyt sä oot, 
eikö Jeesus kuulekaan,
eikö sua hän rakasta?
Ja silloin itkenyt sä oot,
niin silloin itkenyt sä oot,
kun kaiken parhain päin
hän kääntänyt on hetkessä näin.

Hän kyllä vastaa.
Hän kyllä vastaa.
Rakkaudessaan Hän odottaa.
Hän kyllä vastaa, 
Hän vielä vastaa,
Hän sulle vastaa
ajallaan.

 

Ja tänään iloita sä saat,

niin, tänään iloita sä saat,

kun sulle vastataan

paremmin kuin koskaan luulitkaan.

Hän kyllä vastaa.
Hän kyllä vastaa.
Rakkaudessaan Hän odottaa.
Hän kyllä vastaa, 
Hän vielä vastaa,
Hän sulle vastaa
ajallaan.

       Lauramaria

Lähellä Herra on niitä

Meitä on ryhmä naisia, jotka kokoonnumme kerran kuussa kahvin ja jutustelun, sanan ja rukouksen merkeissä. Tänään puhututti mm. pakolaisuus, kohtuus, työmotivaatio, rakkaus. Tarvetta turvalliseen kohtauspaikkaan tuntuu olevan!

Lähellä Herra on niitä, joilla on särjetty sydän,
joille ei rakkautta tarpeeksi riittänyt oo
ja jotka itkee.

Hän pelastaa ne, joiden mieli
nöyrä ja murtunut on.
Täydellisyyttä Hän koskaan ei vaatinutkaan,
niin luulin vaan.

Avaa ne kuoret, jotka sydäntäni suojelee.
Siirrä ne vuoret, jotka uskoani koettelee.
Anna juurtua niin syvälle Sun rakkauteesi, 
että uskaltaisin olla Sinun luoma itseni.

Jotain kaunista on kuoren alla,
aitoa, suojeltavaa.
Rakkauden pelko saa jonnekin piiloutumaan.
Kuka voisi löytää?

On rakkaus Herran niin suuri,
avara ja ääretön.
Mun sydämen jään Isä lämmöllään saa sulamaan
vähän kerrallaan.

Avaa ne kuoret, jotka sydäntäni suojelee.
Siirrä ne vuoret, jotka uskoani koettelee.
Anna juurtua niin syvälle Sun rakkauteesi, 
että uskaltaisin olla Sinun luoma itseni.

Jos epäilet kuuleeko kukaan hilljaista huokaustasi,
Hän luvannut on aina olla sun vierelläsi,
sun kanssasi.

Hän jokaisen tuskasi tuntee,
Hän kuulee kuiskauksenkin.
Hän lohtua tuo sinne missä ei valoa näy,
ei ohitse käy.

Avaa ne kuoret, jotka sydäntäni suojelee.
Siirrä ne vuoret, jotka uskoani koettelee.
Anna juurtua niin syvälle Sun rakkauteesi, 
että uskaltaisin olla Sinun luoma itseni.

                                     Päivi Tinell

Sinun on voima

Nautin ajaessani yksin: laulan kovaa!
Tämä Tinellin Päivin levyn ensimmäinen kappale on kuin tehty riemuittavaksi yksin ajaessa!

Hän, joka loi kaiken maan
ja ihmisen vain sanallaan,
Hän saa minut tuntemaan,
että mua Hän rakastaa.
Tunnen suurta Jumalaa 
vain pienen palan kerrallaan.
Tuskin koskaan kokonaan
ymmärtää voin rakkauttaan.

Sinun on voima, kunnia, valta,
viisaus ja suuruus ikuisesti.
Herra, olit eilen sama
ja sama oot tänään
ja ikuisesti, amen!

Vaikka joskus aurinko
pilven taakse peittyy jo.
Tuntuu, että yksin jään.
Kuka voisi ymmärtää?
Joka hetki tuntea
saan silti suurta armoa.
Siitä kiitän Sinua,
oi suuri Jumala.

Sinun on voima, kunnia, valta,
viisaus ja suuruus ikuisesti.
Herra, olit eilen sama
ja sama oot tänään
ja ikuisesti, amen!

Halleluja, halleluja!

                       Päivi Tinell

Psalmi 139

Herra, sinä tunnet minut

1

Laulunjohtajalle. Daavidin psalmi.

Herra, sinä olet minut tutkinut,
sinä tunnet minut.
2 Missä olenkin, minne menenkin,
sen sinä tiedät,
jo kaukaa sinä näet aikeeni.
3 Kuljen tai lepään, kaiken olet mitannut,
perin pohjin sinä tunnet minun tekemiseni.
4 Kielelläni ei ole yhtäkään sanaa,
jota sinä, Herra, et tuntisi.
5 Sinä suojaat minua edestä ja takaa,
sinä lasket kätesi minun päälleni.
6 Sinä tiedät kaiken. Se on ihmeellistä, siihen ei ymmärrykseni yllä.

7 Minne voisin mennä sinun henkesi ulottuvilta,

minne voisin paeta sinun edestäsi?
8 Vaikka nousisin taivaaseen,
sinä olet siellä,
vaikka tekisin vuoteeni tuonelaan,
sielläkin sinä olet.
9 Vaikka nousisin lentoon aamuruskon siivin
tai muuttaisin merten taa,
10 sielläkin sinä minua ohjaat,
talutat väkevällä kädelläsi.
11 Vaikka sanoisin: "Nyt olen pimeyden kätköissä,
yö peittää päivän valon",
12 sinulle ei pimeys ole pimeää, vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste, pimeys kuin kirkas valo.

13 Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, 
äitini kohdussa olet minut punonut.
14 Minä olen ihme, suuri ihme,
ja kiitän sinua siitä.
Ihmeellisiä ovat sinun tekosi,
minä tiedän sen. 
15 Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä, 
muotoni kuin syvällä maan alla, 
mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa. 
16 Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, 
sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu.
Ennen kuin olin elänyt päivääkään,
olivat kaikki päiväni jo luodut.
17 Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi,
Jumala,
kuinka valtava onkaan niiden määrä!
18 Jos yritän niitä laskea, niitä on enemmän kuin on hiekanjyviä. Minä lopetan, mutta tiedän: sinä olet kanssani.

Töissä Sinä olet lepo

Ajattelin aloittaa uuden työn vähän uudella tavalla. Ainakin tänään, ensimmäisenä työaamuna onnistuin kuuntelemaan radion aamuhartauden. Tosin eilisen, netistä, ystäväni oli sitä kehunut. Se päättyi seuraavaan koskettavaan, vanhaan rukoukseen.

Tule, Pyhä Henki, tänne,

laskeudu taivaasta alas

meidän sydämissämme

Kristusta kirkastamaan.

Tule, köyhäin apu,

tule, lahjain antaja,

tule, sielun kirkkaus,

sinä paras lohduttaja,

sielun hyvä vieras ja suloinen lämpö.

Töissä sinä olet lepo,

helteessä virvoitus,

murheessa lohdutus.

Sinä kaikkein pyhin kirkkaus ja valo,

täytä uskollistesi sydämet.

Ilman sinun voimaasi

ei ole mitään viatonta.

Pese se, mikä saastainen on,

kastele se, mikä kuiva on,

paranna, mikä haavoitettu on,

pehmitä, mikä kova on,

lämmitä, mikä kylmä on,

etsi kaikkia eksyneitä.

Anna uskollisillesi, jotka sinuun turvautuvat,

pyhät lahjasi.

Anna uskon vahvistusta,

anna autuas loppu,

anna iäinen ilo.

Veni sancte spiritus -hymni