perjantai 25. joulukuuta 2015

Himlen i min famn - Taivas sylissäni

Niin koskettava ja kaunis tämä Caroöa Häggkvistin laulu.


Keneltä sai tähden, tuo katse pienokaisen? Kuka poisti synkeyden yöstä paimenten? Kuka solmi kruunun nyt sinun hiuksillesi? Viisaat kuka johti luokse rakkaan lapseni? Olet toisten kaltainen, lapsi lupauksien. Tuotko lapseni nyt toivon maailmaan? Olet aarre sydänten, miten sinut suojelen? Helmassani kantaa itse taivastako saan? 

 Ken toi kyyneleitä silmiin pienokaisen? Miksi äitiin tarraudut nyt niin vavisten? Varjot toistaa sen nyt, enkeli on mennyt, kaiken kauniin muistan, vaikka en voi ymmärtää. Olet toisten kaltainen, lapsi lupauksien. Tuotko lapseni, nyt toivon maailmaan? Olet aarre sydänten, miten sinut suojelen? Helmassani kantaa itse taivastako saan? 

 Täällä kaikkiin päiviin tuo ilo taivaallinen. Lempeyttä, rakkautta silmiin ihmisten. Sanat, jotka kuulin, ne unohdu ei koskaan, vaikka mitä tulkoon, niistä aina voimaa saan. Olet toisten kaltainen, lapsi lupauksien. Tuotko lapseni, nyt toivon maailmaan? Olet aarre sydänten, miten sinut suojelen? Helmassani kantaa itse taivastako saan? 

 Keneltä sai tähden tuo katse pienokaisen? Betlehemin yllä loistaa tähti ikuinen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti