Uudet suomalaiset

Syksyllä sekä SPR että seurakunta hakivat vapaaehtoisia auttamaan turvapaikanhakijoita. Syksyn vyöry toi myös Halikon Märyyn vastaanottokeskuksen. Innostuin, vaikken asiasta ennen ole ollut kiinnostunut. Minulta on kysytty innostuksen syitä. Niitä on kolme. Utelias ja sosiaalinen luonteeni ja kiinnostus kansainvälisyyteen. Ajattelin, että koska en voi vaikuttaa tähän massamuuttoon, voin vaikuttaa omalta osaltani siihen, että tulijoita autetaan sopeutumaan ja kotoutumaan. Tästä hyötyvät kaikki osapuolet. Ja kolmanneksi, on tässä osuutensa lähimmäisenrakkaudella ja lähetyskäskylläkin.

Tämä kaikki on ollut todella antoisaa ja mielekästä, innostanut, virkistänyt, vienyt mukanaan, opettanut paljon, auttanut ymmärtämään erilaisuutta, antanut uusia ystäviä, myös suomalaisia. Kertakaikkiaan hienoa aikaa! Jos olisin perheetön, tämä olisi vienyt koko käden, nyt vain pikkusormen...

Lapset ovat hauskoja, aitoja ja suloisia, suuria persoonia kaikissa maissa ja kansoissa! Perjantaisesta taidekerhosta olen aina lähtenyt virkistyneenä ja iloisena. Siinä ohessa on tullut kohdattua monenlaisia ihmiskohtaloita ja on saanut olla osana auttajien ketjussa.

Olen saanut kaksikin ystäväperhettä, Irakista ja Syyriasta. Molemmat arabiankielisiä lapsiperheitä.

Toiset ovat asuneet Salossa kohta seitsemän vuotta, toiset vasta hakevat oleskelulupaa. Erilaisia perheitä, eri uskonnot ja eri koulutustaustat, mutta kaikki sydämellisiä ihmisiä. Toivottavasti heillä on hyvä ja turvallinen tulevaisuus Suomessa!

Herra siunaa meitä kaikkia!